Elokuussa 2017 Limingassa koettiin oopperan taikaa ja Vanhan Limingan historian havinaa!
Abrahamin pidot -oopperassa keskiöön nousivat laulajan kipuilu laulamisen ja muiden elämänvalintojen kanssa. Miten tasapainotella kotiseuturakkauden, ystävyyssuhteiden, rakkauden, suomalaisuusaatteen, lauluopetuksen ja maailmanvalloitustarpeen välillä?
Lopulta Abraham löytää sen minkä jo lapsenakin tiesi:
”Olen laulaja, laulaja vain…”
Kuusi upeaa näytöstä esitettiin torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin:
10.8.2017 – 19.8.2017
Oopperamiljöö
Oopperajuhla järjestettiin Abrahamin kulttuuripuistossa, Vanhan Limingan museoalueella, Abraham Ojanperän sielunmaisemissa. Kulttuuripuisto koostuu esiintymislavasta, kotiseutumuseosta, Vilho Lampi -museosta sekä Abraham Ojanperän muistokoti Aappolasta. Oopperan yhteydessä katsojalla oli mahdollisuus tutustua Vanhan Limingan nähtävyyksiin sekä tutustua Ojanperän autenttiseen elinympäristöön ja esineistöön. Oopperan yhteydessä oli myös pieni markkina-alue.
Oopperan tekijät
Jukka Linkola
Sävellys
Helsingissä vuonna 1955 syntyneen säveltäjä, taiteilijaprofessori Jukka Linkolan laajan tuotannon päälinjat ovat ooppera-, orkesteri-, kamari-, kuoromusiikki sekä monenlaiset jazz-teokset. Yksitoista oopperaa sekä kolmetoista orkesterisäestyksellistä solistikonserttoa edustavat Linkolan tuotannon ydintä.
Vuonna 2004 valmistui Radion Sinfoniaorkesterin (RSO) tilaama Sinfonia. Kamarimusiikkia edustavat mm. Jousikvartetto, Autumn Concerto, huilu-, ja klarinettikvintetot sekä Between Two Stages. Lisäksi Linkola on tehnyt useita kuoroteoksia; mm. Primitive Music Tapiolan kuorolle sekä YL-kuorolle tehdyt Evoe ja Christmas Suite. Linkolan laajin teos, kolmetuntinen Elina sai kantaesityksensä Suomen kansallisoopperassa vuonna 1992. Tv-ooppera Angelika voitti I palkinnon sekä Pariisin Opera Screen:issä, että Midem Awards-kilpailussa. Linkolan kolmas ooppera Täyttyneiden toiveiden maa levytettiin 2004. Savonlinnan Oopperajuhlilla kantaesitettiin kesällä 2006 koko perheen ooppera Hui Kauhistus. Himoksella 2007 kantaesitettiin Linkolan ooppera Hallin Janne.
Linkolan suosittu baletti Ronja Ryövärintytär palasi kansallisoopperaan keväällä 2008. Linkola on voittanut useita sävellyskilpailuja, kuten Concours International de Composition de la Ville du Havre:n sekä LUSES:n järjestämän musikaalisävellyskilpailun. Linkola voitti Lahden kaupunginteatterin Hopeakuu-sävellyskilpailun teoksellaan Astoria 2002. Linkola on saanut myös kaksi Jussi-patsasta sekä Yrjö-palkinnon.
Linkola on johtanut useimpia maamme kaupunginorkestereita, UMO Jazz Orchestraa, sekä mm. Euroopan radiounionin (EBU) Big Bandia ja Tanskan radion jazzorkesteria. Linkola toimi myös pitkään Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina.
Linkolan musiikkia on tallennettu paljon. Viimeisimmät Alba Records:in julkaisut ovat Robin Hood, Winds, Astoria, The Journey, Sisu ja Piano Concerto I. Ondine on julkaissut ooppera-dvd:n Hui Kauhistus. Linkolalta ensiesitettiin vuonna 2011 kaksi uutta oop-peraa. Rockland on Pine Mountain Music Festival:in (Michigan, USA) tilaama teos ja Robin Hood kantaesitettiin Suomen kansallisoopperassa vuonna 2010. Turun Filharmoninen orkesteri tilasi Linkolalta pianokonserton, (The Masquerade) Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumaan 2011.
Vuonna 2012 kantaesitettiin Linkolan musikaali Sydämeni laulu. Toukokuussa 2013 sai kantaesityksensä Suomen kansallisoopperan tilaama ooppera Hölmöläiset sekä syksyllä 2013 Helsingin Kaupunginorkesterin tilaama Piano Concerto II. Uusin ooppera Myrkkyhuntu kantaesitetään 26.10 2014 Helsingin työväenopiston 150-vuotisjuhlallisuuksissa. Chateauroux 8th Annual Festival de la Voix -festivaalilla kantaesitettiin 18.5.2014 Mere, Meri, Marea -teos. Kuoroteos Loitsut kantaesitettiin Savoy-teatterissa 21.10.2014. Christoffer Sundgvist kantaesitti Clarinet Concerton 3.10.2014.
Vuonna 2015 Linkola sävelsi teoksen maineikkaalle ranskalaiselle Mikrokosmos–kuorolle sekä Norjan kulttuurirahaston tilaaman Euphonium Concerto II:n. 2015 Linkola myös konsertoi useasti ja teki Ylelle duo-taltioinnit Johanna Förstin ja Jukka Perkon kanssa. Vuonna 2017 Savonlinnan oopperajuhlilla YL ja Tapiolan kuoro kantaesittivät Linkolan laajan kuoroteoksen Kuva kalliossa. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valmistui myös virsisarja sekä vaskiseptetto Le Bal.
Helena Tornberg
Libretto & Ohjaus
Helena Tornberg on liminkalainen monitaituri, joka toimii luovuusyrittäjänä, terveydenhuollon opettajana, taiteilijana sekä draamaohjaajana. Helenan taidenäyttelyitä on ollut muun muassa Vaasassa, Kokkolassa, Kempeleessä, Oulussa, Limingassa ja Helsingissä. Helenan osaaminen on huomattu ja hän onkin voittanut Pohjois-Pohjanmaan elokuvakäsikirjoituskilpailun vuonna 2001, Limingan kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2002, Sanomalehtien liittojen kotiseututunnustuksen sekä Rantalakeuden Antti-patsaan vuonna 2015.
Henkiseen valmennukseen ja luovuusohjaukseen Helena Tornberg on vuosien varrella kehittänyt omaa Tunneliikku (Emotionbic) -menetelmää. Siihen liittyen ilmestyi vuonna 2015 Tunneliikku-kirja. Liigo-perheyrityksessä fysioterapeutti Leena Rosqvistin kanssa Helena keskittyy kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Heidän ensimmäinen innovaationsa oli suomalaisesta koivusta tehty aktiivikaluste Liikkuri.
Tuotantoa
Tunne- ja kulttuuriviestinnästä kirjoja ja opetusvideoita vuodesta 1977 lähtien.
Draamaa
- Kohti auringon nousua, kirkkodraama vuosina 1991–1992, Liminka ja Oulu, käsikirjoitus ja ohjaus
- Elisabeth ja Maria, kirkkodraama vuonna 1993, Liminka, käsikirjoitus ja ohjaus
- Minäkö pakolainen, kiertuedraama kouluissa suomeksi ja ruotsiksi (monodraama), vuosina 1993-1996, Oulu, Helsinki ja Kokkola, käsikirjoitus, näytteleminen ja ohjaus
- Kvinnan, mamman och makan, 1991–1994 aktör, manus och regi-gästföreställningar i församlingar runt om i Finland
- Sairas ystäväni Lilian, vuosina 1991–1999, näyttelijä, käsikirjoitus ja ohjaus, esitetty kouluissa ja valtakunnallisilla sairaalateologipäivillä vuonna 1999
- Vanhan gigolon tarina, vuonna 1993, tilausteos auttavan puhelinpalvelun koulutuspäiville, käsikirjoitus, ohjaus
- Tuuli lakaisee taivaan puhtaaksi, vuosi 1995, draama kansainvälisessä auttamisalan konferenssissa Oulussa
- Röster vid havet – Meren ääniä, vuosi 2001, musiikkiteatteri Kokkola, Kristina Klingenberg käsikirjoitusta ja koreografian ohjausta
- Kuulusteluja kunnanhuoneella, vuonna 2002, draama käsikirjoitus ja ohjaus Liminka 525 juhlassa, näyttelijöinä myös Limingan valtuutettuja
- Herran vaimoihmisiä, vuonna 2003, tilaustyö naisteologit 70 vuotta Oulussa ja Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, käsikirjoitus ja ohjaus
- Kevään kohinaa, Limingan raitilla vuonna 2004, kesäteatteriproduktio, ohjaus
- Eitta leikasi -yhteisömusikaali, Kronby 2006, koreografia ja ohjaus
- Via Dolorosa 2012, Via Lucis 2013, Via Caelum 2014, Via Dolorosa 2016, käsikirjoitus, koreografia ja ohjaus, mukana yli 100 näyttelijää, kuoroja ja muusikoita
Ville Mankkinen
Kapellimestari
Ville Mankkinen aloitti viuluopinnot Mikkelin musiikkiopistossa. Myöhemmin hän on opiskellut viulun- ja alttoviulunsoittoa Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä mm. Mervi Kyrjen, Tonu Reimannin ja Andrei Dogadinin oppilaana. Viron Musiikki- ja Teatteriakatemian orkesterinjohdon opinnoista Mankkinen valmistui keväällä 2015 Toomas Kaptenin oppilaana. Yksityisesti Mankkinen on opiskellut orkesterinjohtoa Jorma Panulan ja Martti Tiaisen oppilaana sekä täydentänyt opintojaan useilla kansainvälisillä mestarikursseilla muun muassa Kiinassa, Tanskassa ja Bulgariassa.
Mankkinen on Panula-Akatemian perustajajäsen. Hän on esiintynyt instrumentalistina sekä kapellimestarina useissa Euroopan ja Etelä-Amerikan maissa. Syksystä 2015 Mankkinen on toiminut Kemin kaupunginorkesterin intendenttinä.
Mankkista ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Mikkelin läänin Maakuntarahasto ja Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto, Viljo ja Maire Vuorion Säätiö sekä Svenska Kulturfonden. Demetrio Kipman palkinnon Mankkinen on saanut vastaanottaa kahdesti.
Sinikka Ala-Leppilampi
Orkesterin johto / Oulunsalo Ensemble
Sinikka Ala-Leppilampi on Oulun seudulla vaikuttava viulupedagogi sekä perustamansa Oulunsalo Ensemblen taiteellinen johtaja ja konserttimestari. Hän opettaa Oulun konservatoriossa viulunsoittoa sekä orkesterisoittoa. Hänellä on pitkä yhteistyöhistoria konserttimestarina Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorien (Markku Liukkonen, Raimo Paaso, Lauri-Kalle Kallunki) kanssa vuodesta 1997 erilaisten kirkkomusiikkiteosten esityksissä joissa vaihdellen continuospesialisteina ovat toimineet Miklos Spányi, Dóra Pétery, Irina Zahharenkova ja Anna Oramo.
Sinikka on opiskellut viulunsoittoa mm. Tuomas Haapasen, Reijo Tunkkarin, Jari Valon, Ari Angervon, Yuko Morin, Igor Bezrodnyin ja Monica Huggetin (barokkiviulu) johdolla ja tehnyt alttoviuluopintoja Juha Kankaan oppilaana. Orkesterinjohtoa Ala-Leppilampi on opiskellut Jorma Panulan kapellimestarikurssilla.
Sinikka Ala-Leppilampi on Oulun Seudun Vanhan Musiikin yhdistyksen perustajajäsen ja toimi hallituksen varapuheenjohtajana 2009–2013 sekä puheenjohtajana 2013–2015. Orkesterimuusikkona hän on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa, Lapin Kamariorkesterissa toisena konserttimestarina, Tampereen kaupunginorkesterissa, Suomalais-virolaisessa Barokkiorkesterissa ja La Tempesta -kamariorkesterissa.
Ala-Leppilampi toimii taiteellisena johtajana Hailuodon Musiikkipäivillä yhdessä Markojuhani Rautavaaran kanssa. Yhtyekouluttajana Sinikka noudattaa mestari-kisällimallia, joka mahdollistaa opiskelijoiden ja ammattilaisten yhteistyön. Barokin ajan musiikin erilaisiin fraseerauskäytäntöihin hän on tutustunut 1980-luvun alkupuolella Kokkolassa ja sittemmin barokkiviulun varresta 1989 alkaen niin kotimaisten kuin ulkomaisten kollegojen kanssa erilaisissa projekteissa. Kouluttavaa yhteistyötä Suomalaisen Barokkiorkesterin kanssa hän on tehnyt omien orkesterioppilaidensa kanssa vuodesta 2011 Antti Tikkasen ja Georg Kallweitin johdolla.
Henna Parkkinen
Pukusuunnittelija
Henna Parkkinen on Mikkelistä lähtöisin oleva muotoilija ja tekstiiliartesaani. Hän on opiskellut myös vaatteiden kaavoittamista, taidevalokuvausta ja musiikkiteatteria. Henna on työskennellyt aiemmin monenlaisissa työtehtävissä ja ollut mukana taidenäyttelyissä, Suomessa ja Saksassa.
Henna nauttii tekemisen mukanaan tuomasta ilosta sekä hänestä on mielenkiintoista seurata mitä erilaiset tekniikat ja valmistustavat saavat aikaan materiaalissa ja siten löytää uusia, hänelle ennestään tuntemattomia tekniikoita. Hän pitää uusien kokonaisuuksien luomisesta, tarinoista, vanhoista vaatteista ja esineistä.
Oopperassa Henna vastaa puvustuksesta ja tarpeistosta. Henna on pyrkinyt valinnoissaan mukailemaan aikakautta ja tukemaan tarinaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Markku Liukkonen
Laulajien valmennus
Markku Liukkonen aloitti musiikkiopintonsa Lahden konservatoriossa opiskellen aluksi pianon- ja viulunsoittoa. Hän jatkoi opintojaan Helsingissä, Sibelius-Akatemiassa opettajanaan mm. prof. Pekka Salomaa ja valmistui ensin kanttori-urkuriksi. Kirkkomuusikoksi valmistumisensa jälkeen Liukkonen jatkoi lauluopintojaan suorittaen prof. Matti Lehtisen johdolla Sibelius-Akatemian solistisen koulutuksen diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin. Opintojaan hän on myöhemmin täydentänyt mm. eri mestarikursseilla.
Markku Liukkonen on esiintynyt laulajana sekä omin konsertein että eri orkestereiden ja kuorojen solistina. Erityisesti keskeisimmillä passio- ja oratoriotehtävillä ja lied-musiikilla on ollut merkittävä sija hänen ohjelmistossaan. Hän on tehnyt myös useita lied- ja hengellisen musiikin äänityksiä Yleisradiolle.
Markku Liukkonen on toiminut useissa kirkkomuusikon ja opetusalan tehtävissä. Vuosina 1990–2001 hän toimi Oulun tuomiokirkon kanttorina opettaen myös Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutuksessa. Oululaista Sofia Magdalena -lauluyhtyettä Markku Liukkonen johti sen perustamisesta alkaen noin kymmenen vuoden ajan aina vuoteen 2002 saakka. Vuodesta 2001 alkaen hän on toiminut Oulun ammattikorkeakoulun laulumusiikin ja laulun didaktiikan lehtorina.
Oman virkansa ohella hän on toiminut mm. Tornion laulukurssin ja Keminmaan Otto Wallenius -kesäkurssien opettajana, sekä vierailevana opettajana useissa eurooppalaisissa musiikkikorkeakouluissa.
Jouni Prittinen
Koreografia & ohjaus
Jouni Prittinen on Orimattilasta lähtöisin, Limingassa seitsemän vuotta asunut koreografi. Hän on tehnyt koreografioita teattereille, tanssiryhmille ja laulajille ympäri Suomea jo merkittävän määrän: 28 musikaalia/oopperaa/revyytä/operettia, 14 kokoillan tanssiteosta, 71 pientanssiteosta ja 6 kuorokoreografiaa.
Prittistä voidaan nimittää myös tanssin sekatyöläiseksi, sillä hän toimii tanssin parissa myös vierailevana opettajana mm. seuraavissa kouluissa: TEAK, NÄTY, Sibelius-Akatemia, OAMK, Tampereen konservatorio ja Lapin urheiluopisto. Ammattitanssijana Prittinen on vieraillut mm. Oulun kaupunginteatterissa, Euroviisuissa, Minimillä, Tampereen Teatterissa, TEAK:ssa ja Tanssiteatteri Tsuumissa. Useissa kilpailuissa ja katselmuksissa Prittistä on nähty istumassa tuomaristoissa ja raadeissa, viimeisimpänä valtakunnallisessa tanssikatselmuksessa MOVES 2017. Jouni Prittinen on tehnyt myös menestyneitä tanssielokuvia, tuottanut DANCE ARENA 200 –lautapelin vuonna 2016 ja edustanut Suomea ulkomailla 16 eri maassa.
Merkittävimpiä koreografioita
- Stingin Viimeinen laiva –musikaali, 2017 Turun kaupunginteatteri
- Abrahamin pidot –ooppera, 2017 Liminka
- Kilpakosijat –musikaali, 2016 Tampereen Työväenteatteri, 2012 Oulun kaupunginteatteri
- Annie Mestariampuja –musikaali, 2016 Kuopion kaupunginteatteri
- Myrskyluodon Maija –musikaali, 2015 Lahden kaupunginteatteri
- SLAVA! –musiikkinäytelmä, 2015 Suomen kansallisteatteri
- The Addams Family –musikaali, 2015 Oulun kaupunginteatteri
- Sound of Music –musikaali, 2014 Kuopion kaupunginteatteri
- Housut pois –musikaali, 2013 Oulun kaupunginteatteri
- 100 kesää 1000 yötä –revyy, 2013 Seinäjoen kaupunginteatteri
- Ryöstö lakeurelta –ooppera, 2013 Seinäjoen kaupunginteatteri
- Sydämeni laulu –musikaali, 2012 Kouvolan kaupunginteatteri
- HOMO! –musiikkiteatteri, 2011 Suomen kansallisteatteri
- Villit Vuodet –musikaali, 2008 Hämeenlinnan kaupunginteatteri
- Seitsemän koiraveljestä –ooppera, 2008 Savonlinnan oopperajuhlat
- Vihan päivät 1918 –näytelmä, 2007 Tampereen Tuomiokirkko
- Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, 2006 Hämeenlinnan kaupunginteatteri
- Pinus Sylvestris –ooppera, 2006 Rimpparemmi
- Tulipunakukka –musikaali, 2007 Pyynikin kesäteatteri
- sekä koreografioita mm. Jari Sillanpäälle ja Maria Lundille
Esiintyjät
Tomi Punkeri
Abraham Ojanperä
Baritoni Tomi Punkeri (s. 1991) on nuori laulajalupaus, jonka esiintymisestä huokuu monipuolisen musiikkitaustan mukanaan tuoma varmuus. Hän opiskelee laulua Oulun ammattikorkeakoulussa opettajansa Markku Liukkosen johdolla ja on nuoresta iästään huolimatta saanut paljon huomiota luontevalla ja valovoimaisella ilmaisullaan. Hänen vapaa esiintymisensä ja äänenkäyttönsä on huomattu mm. Lappeenrannan laulukilpailussa vuonna 2016, jossa hänet palkittiin erikoispalkinnolla. Tämän lisäksi hän on sijoittunut toiseksi Helsinki Lied -kilpailun nuorten sarjassa sekä päässyt Timo Mustakallio -kilpailun finaaliin vuonna 2015. Keväällä 2015 Punkeri esiintyi Radion sinfoniaorkesterin solistina Nuorten solistien konsertissa Helsingin Musiikkitalossa. Vuonna 2014 hän teki Vanhalan roolin Tauno Pylkkäsen Tuntematon sotilas -oopperassa Oulun Kaupunginteatterilla. Ooppera- ja lied-musiikin lisäksi Punkeri on esiintynyt useiden oratorioteosten solistina. Hän on myös tehnyt yhteistyötä professori Jorma Hynnisen kanssa sekä osallistunut useille mestarikursseille opettajinaan mm. Soile Isokoski, Helen Donath, Gabriele Micheli, Matthias Veit ja Ilkka Paananen.
Johanna Kropsu
Katri Tuori
Johanna Kropsu on raahelaissyntyinen sopraano ja laulunopettaja. Hän valmistui musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta opettajanaan oopperalaulaja Soile Isokoski. Hänen lauluaan ovat vuosien varrella ohjanneet myös Airi Tokola, Vladimir Nedvizhai, Mari Klemettilä sekä Virve Karén.
Kropsu halusi jo pienenä laulajaksi. Ensimmäiset leikkikonserttinsa hän piti lapsuudenkotinsa viereisellä tyhjällä tontilla. Ala-asteelta alkanut kuoroharrastus on kantanut viime vuosiin saakka. Varsinaiset musiikkiopinnot alkoivat Raahen musiikkiopistossa jatkuen Madetojan musiikkilukiossa. Tuolloin instrumentti vaihtui oboesta lauluun. Lukion jälkeen ei musiikin saralla opintie auennut kovan esiintymisjännityksen takia. Laulu kulki kuitenkin Johannan rinnalla voimavarana. Hän meni työelämään ja sai elämänkokemusta. Hän työsti jännitystään ja haki myöhemmin uudelleen.
Esiintymisiä Johanna Kropsulle on karttunut liedistä oopperaan ja kirkkomusiikkiin. Hän on toiminut mm. Festivo-orkesterin solistina sekä Seppo Paakkunaisen oratorion Kaksitoista hetkeä kantaesityksen solistitehtävissä. Kuorojen kanssa hän tehnyt yhteistyötä solistina ja äänenmuodostajana. Kilpailutuntumaa Kropsu on saanut viimeisimmissä Merikanto-laulukilpailussa ja Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa.
Virva Puumala
Aurora Hanneborg
Virva Puumala (s. 1990) opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa neljättä vuotta klassista laulua opettajanaan oopperalaulaja Soile Isokoski. Hän aloitti musiikkiopintonsa Raahen musiikkiopistossa vuonna 2000 pääaineenaan sello. Muutaman vuoden jälkeen sello vaihtui pianoon ja vuoteen 2009 mennessä Puumala oli suorittanut sekä pianosta että klassisesta laulusta perusasteen päättötutkinnot. Lukion jälkeen tie vei Ouluun, jossa Virva aloitti Oulun yliopistossa musiikkikasvatuksen opinnot. Hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2016. Virva Puumala on toiminut solistina mm. G. Faurèn sekä W.A. Mozartin Requiemissä, Antti Heikkilän Pietari-oratoriossa sekä Oulu Festivo -orkesterin solistina. Tänä syksynä hän on ollut mukana Oulun kaupunginteatterissa esitettävässä W.A. Mozartin Cosi fan tutte -oopperaproduktiossa Despinan roolissa.
Vuonna 2017 Virvan voi nähdä paitsi J.S. Bachin Jouluoratoriossa (osat IV-VI) myös Tapio Tuomelan säveltämässä Tommi Kinnusen romaaniin perustuvassa Neljäntienris-teysoopperassa Kaarinan roolissa.
Emma Hannonen
Abraham lapsena
Vuonna 1994 syntynyt Emma Hannonen opiskelee parhaillaan Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi oopperalaulaja Soile Isokosken johdolla pääaineenaan klassinen laulu. Lisäksi Emma on osallistunut Gabriele Michelin mestarikurssille vuonna 2015. Abrahamin pidot -oopperassa Emma esittää Abraham Ojanperää lapsena.
Lisätietoja
2012-2013 Opintoja Saksassa, oli mukana Münchenin kaupunginteatterin nuorisoryhmässä, Gärtnerplatz Theater Jugendissa ja esiintyi 2013 musikaalissa ”Das 1. Mal – die Gärtnerplatz Jugend führt sich auf”.
Ahti Alatalo
Kaiteran isäntä
Ahti Alatalo (s. 1946 Limingassa) debytoi Oulun Oopperassa Madetojan Pohjalaisia-oopperan Herastuomarin roolissa vuonna 1970. Sibelius-Akatemian oopperastudiossa hän teki rooleja vuosina 1971–1973. Kotikaupungissaan Oulussa Alatalo oli välillä 1978–1996 lähes vuosittain mukana oopperatuotannoissa. Kokemuksen ja kipinän elämänsä ensimmäisestä oopperasta Ahti sai vuonna 1966, jolloin Oulun Ooppera valmisti Puccinin Madam Butterflyn.
"Mikä minua oopperassa kiinnostaa? Halusin laulamisen lisäksi kehittää omaa kokonaisilmaisuani, olinhan näytellyt jo koulunäytelmissä ja mm. Oulun kaupunginteatterin lastennäytelmässä", Alatalo toteaa.
"Wagneria lainaten: 'Ooppera on kokonaistaideteos, joka yhdistää kaikki kirjalliset, musiikilliset ja näytelmälliset taiteet yhdeksi teokseksi.' Väkevimmän vaikutuksen kaikista niistä oopperoista, joissa olen laulanut, nähnyt, kuullut tai kuunnellut, pidän Alban Bergin Wozzeckia. Kaiteran isännän rooli tässä oopperassa on kuin ympyrän sulkeutuminen; olen äitini puolelta liminkalaista Kaiteran talonpoikaissukua."
Juhani Alakärppä
Rovasti Bergh, Merikanto
Oululainen baritoni Juhani Alakärppä tuli suuren yleisön tietoisuuteen voittaessaan ensimmäisen Toivo Kuula -laulukilpailun 2012. Keväällä 2011 Alakärppä valmistui laulupedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta.
Konserttilaulajana Alakärppä on esiintynyt lukuisten orkesterien, kuten Kemin kaupunginorkesterin (2014) Oulu Sinfonian (Shakespeare 450 vuotta, 2014), Lapin sotilassoittokunnan, Oulu Festivon (nuorten solistien konsertti 2007), Oulun ev.lut. seurakunnan puhallinorkesteri Viventin (2014) sekä Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterien solistina (Toivo Kuula – gaalakonsertissa 2013). Lied-laulajana Alakärppä konsertoi aktiivisesti maamme eturivin pianistien ja urkurien kanssa.
Vuonna 2006 Alakärppä konsertoi Italiassa Firenzessä Vocalissimo – The Glory of Human Voice -tapahtumassa. Hän debytoi Papagenon roolin Mozartin oopperassa Taikahuilu keväällä 2010 (Oamk). Alakärppä lauloi kesällä 2015 ja 2016 Jean Sibeliuksen ja Eino Leinon roolin Ilmajoen musiikkijuhlilla Oskar Merikannon elämästä kertovassa opperassa ”Elämälle”.
Alakärpän taiteellista työskentelyä on tukenut Pro Musica -säätiö vuonna 2010. Oulun kaupunki muisti Toivo Kuula -kilpailun johdosta häntä vuoden 2012 kulttuurimenestyjän stipendillä tammikuussa 2013. Syksyllä 2016 hänelle myönnettiin Kansalaisopiston Liiton ansiomerkki. Alakärppä toimii laulupedagogina ja hän on Iin lauluviikon perustaja ja taiteellinen johtaja.
Lassi Makkonen
Foudilan isäntä
Lassi Makkonen, baritoni, (s. 1955 Limingassa) aloitti viulunsoiton opinnot Oulun Musiikki-opistossa 7-vuotiaana. Limingassa koulua käydessään Lassi soitti Heikki Sarvelan johtamassa Limingan yhteiskoulun orkesterissa. Hän on soittanut ja laulanut useissa rytmi- sekä kansanmusiikkiyhtyeissä, joi-den esiintymiset ovat vieneet kotimaan lisäksi myös ulkomaille. Lauluopinnot Makkonen aloitti 20-vuotiaana. Hän opiskeli Oulun konservatoriossa Eero Harmaalan ja Ahti Alatalon johdolla. Tuolloin Lassi oli mukana muutamissa Oulun oopperan produktioissa. Esiintymisiä on ollut soololaulajana ja kuorojen solistina eri tilaisuuksissa.
Lassi Makkosen ohjelmistoon ovat kuuluneet alun alkaen myös vakavampi ja laulullinen musiikki ja niiden myötä kirkko- ja joulukonsertit. Makkonen on ollut mukana useiden kuorojen ja soitinyhtyeiden levytyksissä, mm. kempeleläisen Juhani Konolan teksteihin perustuvalla soololevyllä ”Seisahda hetki”, joka julkaistiin muutama vuosi sitten.
Janne Sihvo
Abrahamin veli, hevosmies, nuori isäntä
Janne Sihvo (s. 1992) on oululainen klassinen kitaristi ja laulaja. Hän opiskelee Oamkissa kitarapedagogin tutkinnon lisäksi myös laulupedagogin tutkintoa opettajanaan Markku Liukkonen. Rooleja Oulun kaupunginteatterissa: Don Alfonso (W.A. Mozart: Cosi fan tutte), Pastori (T. Tuomela: Neljäntienristeys). Keväällä 2018 OKT:ssa hän esiintyy Tom Johnsonin minimalistioopperassa "The four note opera".
Jukka Tallgren
Sibelius
Tenori Jukka Tallgren (s. 1965 Torniossa) debytoi Oulun kaupunginteatterissa W.A. Mozartin Cosi fan tutte -oopperassa Ferrandon roolissa vuonna 2016. Vuonna 2017 hän esiintyi T. Tuomelan Neljäntienristeys-oopperan kantaesityksessä Kylänmiehen roolissa. Hän on toiminut solistina A. Salierin Requiem-, H. Schützin Die Sieben Worte ja Lobe den Herren, Meine Seele -oratorioissa ja hänellä on kymmenien vuosien kuoro- ja lauluyhtyetausta. Tallgren on laulupedagogi, mezzosopraano Maija Laurin lauluoppilas ja hän on saanut lisäopetusta mm. Iin Lauluviikon mestarikursseilta Sirkka Wahlroos-Kaitilan ohjauksessa. Lisäksi Tallgren osallistui pianisti Hanna Kaikkosen kanssa Iin 10. Lauluviikon lied-duokurssille Heikki Pellisen opetuksessa, missä he työstivät F. Schubertin Winterreise-laulusarjaa.
Satu Lotvonen
Ruustinna Bergh
Utajärvinen sopraano Satu Lotvonen opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi Airi Tokolan johdolla. Mestarikurssien opettajia ovat olleet Paolo Bidoli, Birte Myhrstad, Gabriele Micheli ja Loredana Paolicelli. Lotvonen on esiintynyt viimeksi Oulun kaupunginteatterissa Dorabellan roolissa W. A. Mozartin oopperassa Cosi fan tutte sekä kuorolaisena Jaakko Kuusiston lastenoopperassa Prinsessa ja villijoutsenet. Lotvonen on aiemmalta koulutukseltaan filosofian maisteri.
Asta Tikkanen
Kolmas kolmesta naisesta
Asta Tikkanen on aloittanut klassisen laulun opintonsa vuonna 2008 Elisa Leutosen johdolla Vaasan Kuula-opistossa. Tällä hetkellä hän viimeistelee opintojaan Oulun ammattikorkeakoulussa opettajanaan Airi Tokola. Asta on esiintynyt muun muassa Tapio Tuomelan Neljäntienristeys-oopperassa Oulun kaupunginteatterissa Paarmuskan roolissa ja kuorossa. Lisäksi hän on ollut mukana Oulun ammattikorkeakoulun omassa produktiossa, Jaakko Kuusiston Prinsessa ja villijoutsenet -oopperassa Eukon/Haltijan roolissa.
Marja Kukkala
Toinen kolmesta naisesta, mamselli Viivi
Marja Kukkala opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi, pääaineenaan klassinen laulu. Hänen opettajanaan on oopperalaulaja Soile Isokoski. Kukkala on laulanut solistina mm. Oulun Kamarikuorossa. Opintojensa ohella Kukkala työskentelee kätilönä Oulun yliopistollisesta sairaalasta, josta kuitenkin tällä hetkellä on äitiyslomalla.
Petra Rissanen
Ensimmäinen kolmesta naisesta, emäntä
Petra Rissanen on opiskellut laulua Oamkissa Soile Isokosken ja Airi Tokolan ohjauksessa. Hän on opiskellut myös yksityisesti Maija Laurin johdolla. Petra on aiemmin esiintynyt Oulun kaupunginteatterin oopperaproduktioissa kuorolaisena oopperoissa Hoffmannin kertomukset, Orfeus ja Euridike, Punainen viiva ja Cavalleria Rusticana sekä naiskuorossa Saaristo-ooperan vierailuproduktiossa Gabriel, tule takaisin. Keväällä 2017 Petra lauloi sopraanosolistina Pergolesin Stabat Materissa.
Sanna Korpi
Kaunis Ida-neiti
Oulaisten kasvatti Sanna Korpi (s. 1994) on opiskellut vuoden Oulun ammattikorkeakoulussa klassista laulupedagogiikkaa laulunopettajanaan Sinikka Kuismin. Samaan aikaan hän opiskelee Oulun yliopistossa musiikkikasvatusta kolmatta vuotta ja valmistuu syksyllä 2017 kandidaatiksi. Korpi aloitti musiikillisen polkunsa vuonna 2003 huilunsoitolla ja vuonna 2007 hän aloitti kuorolaulun Oulaisten nuorisokuoron riveissä. Kuororiveistä hän pomppasi yksinlaulutunneille vuonna 2013 opettajanaan Jarmo Junno. Korpi aloitti musiikkikasvatuksen opinnot yliopistossa syksyllä 2014, jossa lauluopinnot jatkuivat Sanna Jaakon opetuksessa. Korpi laulaa yhä Oulaisten Nuorisokuorossa, mutta myös Naiskuoro Välkkeessä ja Cassiopeiassa, ja on toiminut useasti kuorojen solistina. Hän on ollut mukana laulamassa useissa teoksissa mm. Carl Orffin Carmina Buranassa ja Gabriel Fauren Requiemissa. Orastava sopraanonalku oli mukana keväällä 2017 laulamassa Jaakko Kuusiston oopperassa Prinsessa ja villijoutsenet. Abrahamin pidot -oopperassa Korpi esittää yhtä kyläläisistä ja Abrahamin lauluoppilasta Idaa.
Andrei Zelenski
Kajanus, Abrahahmin sukulaispoika Heikki
Andrei Zelenski (basso) on pitkäaikainen Limingan seudun musiikkiopiston klassisen kitaran opettaja. Sen lisäksi hän opettaa klassista kitaransoittoa Madetojan musiikkilukiossa ja johtaa Pohjankartanon koulun kitaraorkesteria. Hän on valmistunut kitaransoitonopettajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta 2010. Andrei toimii myös puheenjohtajana Oulun kitaraseurassa, joka järjestää mm. kitarakonsertteja ja toimintaa paikallisille kitaristeille Oulun alueella. Opetustyön ohella hän opiskelee klassista laulua Oamkissa Markku Liukkosen ja aiemmin Airi Tokolan johdolla. Hän on ollut mukana useissa Oulun seudun ooppera- ja teatteriproduktioissa mm. Oulun teatterissa, Oamkissa ja Oulun konservatorion oopperastudiossa. Kaudella 2012 Andrei lauloi Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.
Marjukka Hautajärvi
Nuori nainen Tyyne Maria
Marjukka Hautajärvi opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi pääaineenaan klassinen laulu ja opettajanaan oopperalaulaja Soile Isokoski. Lauluopinnot hän aloitti Koillis-Lapin musiikkiopistossa, jossa hän toimi myös lauluopettajana muutaman vuoden. Hautajärvi on ollut mukana kevyen musiikin ryhmässä ja kuoroissa sekä esiintynyt erilaisissa konserteissa. Keväällä 2017 hän oli mukana Jaakko Kuusiston lastenoopperassa Prinsessa ja Villijoutsenet. Opintojaan Marjukka on täydentänyt mm. Sirkku Wahlroos-Koitilan mestarikurssilla.
Oamkin tanssinopettajaopiskelijat
Lukuisat näyttelyroolit
Oopperan tanssijoina toimivat Oulun Ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijat. Ryhmä koostuu kansantanssin ja paritanssin pääaineopiskelijoista.
- Taina Ala-Ketola
- Timo Salonen
- Emma Kantelinen
- Samu Kotilainen
- Sini Karttunen
- Lotta Terävä
- Jyrki Kontkanen
- Eetu Laitinen
- Siina Toimela
- Anni Koponen
Koreografin assistettina toimii Elias Martikainen.
Oopperan lauluensemble
Lukuisat roolit
Oopperan lauluensemblessa toimivat sekä edellä mainitut laulusolistit että oululaisen, Kristian Hebergin johtaman Cassiopeia-lauluyhtyeen seuraavat jäsenet:
- Riku Kontiainen
- Maria Petäjäniemi
- Minna Pukari
- Elisa Viljamaa
- Arttu Vilmi
Mukana ovat myös Malla Marttila, Marja Langen, Terhi Ansamaa sekä Jukka Tallgren. Lauluensemblen ohjaajana oopperassa on toiminut Markku Liukkonen.
Limingan ja Suomen juhla!
Vuosi 2017 on Limingan kunnalle merkittävä kahdesta syystä; juhlimme 100-vuotiaan Suomen lisäksi myös Limingan kunnan 540-vuotiasta taivalta. Ojanperän elämää juhlistava ooppera kantaesitetään Vanhan Limingan alueella, Ojanperän kotiseudulla, 10.8.2017. Abrahamin pidot -ooppera on hyväksytty viralliseen Suomi100 -ohjelmistoon.
Näytöksiä on yhteensä kuusi ja ne jakautuvat kahdelle viikolle. Ooppera toteutetaan paikallisessa yhteistyössä ja yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa ArsLiminka ry, Oulunsalo Ensemble , Limingan Taidekoulu, Via Dolorosa ry, Limingan seudun musiikkiopisto sekä Limingan seurakunta. Abrahamin pidot -ooppera toimii juhlavuotemme vetonaulana ja haluamme toivottaa juuri Sinut lämpimästi tervetulleeksi upeaan oopperaamme!
Päätoteuttajat
Oopperaproduktio tehdään laajalla alueellisella yhteistyöllä. Olemme saaneet mukaamme upeita ja osaavia toimijoita!
Abrahamin pidot -ooppera toimii Liminka540 -juhlavuoden päätapahtumana. Limingan kunta toimii oopperahankkeen hallinnoijana sekä päätoteuttajana.
Liminka on nuorekas ja kehittyvä 10 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee vajaan 30 kilometrin päässä Oulusta. Liminka on Suomen nopeimmin kasvava ja vetovoimainen kunta, jonka valttikortteina ovat erinomainen sijainti valtateiden varressa ja Oulun lentokentän läheisyydessä sekä nuori väestörakenne (ikärakenteeltaan Suomen nuorin kunta). Nuorekkuudestaan huolimatta Limingalla on pitkä historia vanhana kulttuuripitäjänä, josta on aikojen saatossa ponnistanut useita taitureita esimerkiksi musiikin ja maalaustaiteen kentille.
Koulutamme Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurin osastossa kirkkomuusikoita, medianomeja, musiikkipedagogeja ja tanssinopettajia ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä toteutamme luovien alojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Tuotamme vuosittain satoja yleisötapahtumia osana koulutusta ja kehittämistä ja elävöitämme näin oululaista kulttuurielämää sekä omin voimin että yhteistyökumppaneiden kanssa
Tutustu Oulun ammattikorkeakoulun toimintaan täältä.
ArsLiminka ry on 23.3.2011 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on yhdistää ja koota taiteen, kulttuurin, tanssin, teatterin ja musiikin tekijöitä, taitajia, harrastajia ja tukijoita. Yhdistys tuo esille kulttuuria monilta eri saroilta ja ideoi, kehittää ja uudistaa kulttuuritoimintaa. Yhdistyksen hallitus koostuu eri taiteen osaajista niin maalaus- ja valokuvataiteen kuin musiikin ja kirjallisuudenkin saralta. Yhdistys julkaisee myös taide- ja kulttuurilehteä. Oopperaproduktioon yhdistys tuo vahvan kulttuurialan osaamisen, verkostot sekä tukee produktion toimintaa, sisällöllistä toteuttamista sekä edistää sen näkyvyyttä.
Oulunsalo Ensemble toimii Oulun seudulla kamariorkesterina, jota tarvittaessa täydennetään puhaltajistolla, teosvalintojen tarpeiden mukaan. Se tekee säännöllistä yhteistyötä Oulun seurakuntien kanssa, joista pitkäaikaisin yhteistyö lienee Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa vuodesta, jonne synnytettiin passioperinne kapellimestari Raimo Paason sekä paikallisten kuorojen kanssa. Tuiran seurakunnan kanssa on aloitettu Barokkimessukäytäntö Oulussa. Orkesteri toimi Oulun vanhan musiikin festivaalin residenssiorkesterina vuosina 2009–2015. Vuodesta 2015 alkaen Oulunsalo Ensemble on toiminut Hailuodon Musiikkipäivien residenssiorkesterina ja tekee yhteistyötä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin kapellimestarien ja solistien kanssa.
Orkesteri noudattaa yhtyesoitossaan niin kutsuttua ”mestari-kisälli” -mallia, joka mahdollistaa lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden sekä ammattimaisesti musiikkia harrastavien mukanaolon. Ohjelmisto sisältää eri aikakausien kamariorkesterikirjallisuutta, soolokonserttoja, kirkkomusiikkiteoksia, kamarimusiikkia sekä kantaesityksiä.
Lisäksi Oulunsalo Ensemble tekee kouluttavaa yhteistyötä Suomalaisen Barokkiorkesterin (Fibon) kanssa. Orkesteriyhteistyö Oulun yliopiston kanssa avattiin 2013 Einojuhani Rautavaaran syntymäpäiväkonsertin myötä.
Vierailevina konserttimestareina ovat toimineet Reijo Tukkari (Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konserttimestari), Georg Kallweit (Akademie für Alte Musik Berlin) sekä Antti Tikkanen (Fibo). Kapellimestarivieraina ovat vieralleet mm. Jukka Myllys, Raimo Paaso, Lauri-Kalle Kallunki sekä Maurizio Colasanti.
Yhteistyökumppanit
Abrahamin pidot -oopperan henkeä ovat mukana nostattamassa Limingan naisvoimistelijoiden ystävyyden kilta LNV-U, joka toimii oopperassa oopperaemäntinä. Oopperaemäntien keskeinen rooli on ottaa vastaan vieraita, toimia alueen oppaana ja ilmapiirin luojina.
Kiltalaisia yhdistää pitkä voimistelutausta. Aktiiviset kiltalaiset liikkuvat säännöllisesti ja tapaavat toisiaan kiltatapaamisissa. Tapaamiset pitävät yllä ystävyyttä ja luovat yhteenkuuluvutta. Killan sanoin: ”Tahdomme tehdä ryhmänä hyvää ja osallistua tapahtumiin. Sanotaan, että Kilta on ystävyyden silta”.
Ryhmäkuva otettu LNV-U -killan 30-vuotisjuhlasta vuonna 2016.
Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa –Liminka ry on vuonna 2011 perustettu aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on hengellisen teatteritoiminnan toteuttaminen ja edistäminen paikkakunnalla ja lähiympäristössä. Tavoitteena on virkistää ja elävöittää kunnan hengellistä ja yhteisöllistä elämää. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä Limingan kunnan ja seurakunnan sekä monien eri yhteisöjen, yhdistysten ja oppilaitosten sekä vapaaehtoisten kanssa ja pyrkii näin toimimaan jatkossakin. Toiminnassaan yhdistys ei tavoittele voittoa, vaan pyrkii kattamaan vain toiminnasta aiheutuneet kulut.
Pappilantie 6
91900 Liminka
info@viadolorosa.fi
Puhelin: 044 7521222
Limingan seurakunta – Aidosti arkea ja juhlaa! … masennus, parisuhdehuolet tai mikä tahansa muu murhe, voit kääntyä seurakunnan työntekijöiden puoleen.
Pääosa Limingan seurakunnan toimitiloista sijaitsee pappilan pihapiirissä. Lisäksi ovat Kirkko, hautausmaa ja Vanamo.
Limingan seudun musiikkiopisto on 44-vuotias, vireä neljän kunnan alueella toimiva musiikkioppilaitos. Päätoimipiste sijaitsee Limingassa ja musiikkiopiston toimialueeseen kuuluvat sopimuskuntina Tyrnävän, Lumijoen sekä Siikalatvan kunnat. Oppilaitos tarjoaa korkeatasoista ja opetussuunnitelmaan perustuvaa taiteen perusopetusta musiikin laajan oppimäärän mukaisesti sekä tanssin yleisen oppimäärän opetusta lähialueen kuntien lapsille ja nuorille. Innokas ja motivoitunut opettajakollegio mahdollistaa 230 lapsen ja nuoren musiikillisen kasvun Limingan seudun musiikkiopiston toiminta-alueella. Musiikkiopisto järjestää konsertteja ja osallistuu tapahtumiin, joihin kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita nauttimaan musiikillisista taide-elämyksistä.
Kauppakatu 4, 91900 Liminka
www.liminka.fi/sivu/fi/varhaiskasvatus_ja_koulutus/musiikkiopiston_esittely/
Limingan taidekoulu on vapaa kansanopisto, jossa opiskelee vuosittain yli sata kaikenikäistä kuvataiteista, sarjakuvasta ja teatterista kiinnostunutta. Kaikki ovat tervetulleita – opiskelijat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintoihin voi hakea opintotukea tai aikuiskoulutustukea. Ota selvää myös työmarkkinatuella opiskelusta ja vuorotteluvapaasta.
Toimintamuotojamme ovat kokovuotiset linjat, avoin yliopisto ja lyhytkurssit. Kuvataide- ja vapaalinjoille voit tulla myös lyhyemmiksi jaksoiksi.
Limingan Taidekoulu
Arvolankuja 1
91900 Liminka
Puhelin: 044-726 5030
S-posti: toimisto ät limingantaidekoulu.fi Toimiston aukioloajat: klo. 8.00–15.15
Liigo Oy – perheyritys joka houkuttelee ihmisiä aktiivisempaan arkeen.
Liikkuminen, tekeminen ja tunteet yhdistyvät hauskalla tavalla. Liigon ensimmäinen tuote on Suomessa muotoiltu ja valmistettu aktiivikaluste Liikkuri. Liigon kautta saa myös fysioterapeutin ja luovuusyrittäjän virkistäviä koulutuspaketteja.
Oopperan tukijat
Fennovoima on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö. Fennovoima rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa, jolla tuotetaan kohtuuhintaista sähköä elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeisiin, parannetaan Suomen sähköomavaraisuutta ja lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla. Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos rakennetaan Pyhäjoelle, Pohjois-Pohjanmaalle.
Oulun Seudun Sähkö on energia-alalla toimiva yritys, joka tarjoaa toiminta-alueensa asiakkaille sähköenergian myyntiä ja kaukolämpöä. Oulun Seudun Sähköllä on myös omaa sähköntuotantoa.
Sähkön siirrosta alueella vastaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy.
Osuuskauppa Arina on 100-vuotias pohjoissuomalainen kuluttajaosuuskunta. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa palveluja ja hyötyjä osuuskaupan omistaville paikallisille kotitalouksille. Palveluja tarjotaan yli 170 toimipaikassa reilun 2700 työntekijän voimin. Kotitaloudet saavat palvelujen käytöstä keskimäärin yli 570 euron omistajahyödyt taloutta kohden vuodessa. Lisätietoja; www.arina.fi/100
OP Liminka on jäsentensä omistama pankki, jonka tehtävänä on edistää omistajajäsentensä ja asiakkaidensa taloudellista menestystä. Pankkimme kaikessa toiminnassa korostuu vahvasti paikallisuus. Haluamme kantaa vastuumme toimintaympäristömme taloudellisesta menestyksestä, hyvinvoinnista ja elinvoimaisuudesta. Arvomme ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen.
Suomen Ajokykyarvioinnit on valtakunnallinen terveysperusteisen ajokyvyn arviointiin erikoistunut yksikkö.
Terveysperusteinen ajokyvyn arviointi ® on käytännön ajotilanteessa tapahtuvaa tutkimusta, jossa selvitetään kuljettajan toimintakyvyn muutoksen vaikutuksia turvalliseen ajamiseen.
Ajokykyarviot-konsepti® on syntynyt vuosien kehitystyön tuloksena yhteistyössä lääkäreiden, neurologien, neuropsykologien sekä alan tutkijoiden kanssa.
SUOMEN AJOKYKYARVIOINNIT
Suomen Ajokykyarvioinnit, Oulu
Töllintie 26
90230 OULU
Puh. 0400 529981
Helin ja Sarin Ippala Oy, laadukas ja monipuolinen kangas- ja käsityöliike, palvelee sinua keskellä Limingan kirkonkylää. Valikoimiin kuuluvat mm. verhot, asustekankaat, neulelangat ja näihin liittyvät tarvikkeet.
Liittyvätkö tarpeesi pirteisiin kevätverhoihin, syksyn pimenevinä iltoina takkatulen ääressä neulomiseen vai kenties jonnekin sille välille? Valikoimastamme löydät ideoita ja tarvikkeita niin varttuneeseen kuin vähän lapsekkaampaankin makuun. Me autamme tilanteissa joissa oma aika tai taito ei enää riitä. Teemme korjausompeluita ja tuotteita tilauksesta. Jaamme mielellämme ideoitamme kanssasi.
Tervetuloa tutustumaan!
Linnukkatie 4
91900 LiminkaPuh. 08 382079
Puh. 040 5177611
eMail: posti@ippala.fi
Terveyttä lakeudelle!
Limingan apteekki on palvellut Lakeuden asiakkaita jo yli 90 vuoden ajan. Toimimme kahdessa toimipisteessä: pääapteekkimme sijaitsee Limingan keskustassa ja sivuapteekkimme Tyrnävän kauppakeskuksessa. Sekä Limingassa että Tyrnävällä apteekin edestä löytyy hyvin parkkitilaa ja apteekkiin on esteetön kulku.
Tule apteekkiasioille Liminkaan tai Tyrnävälle – palvelemme nopeasti ja ammattitaidolla!
Käyntiosoite:
Niittäjäntie 1 D, 91900 Liminka
ma-pe 8.30-18.00
la 9.00-14.00
puh. 08- 381 147
liminganapteekki(at)apteekit.net
Abraham Ojanperä
Liminkalaissyntyinen Abraham Ojanperä (1856–1916) oli aikansa merkittävin laulupedagogi ja laulutaitelija Suomessa. Ojanperä oli ensimmäisiä levyttäneitä laulajia ja toimi muun muassa solistina Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesityksessä vuonna 1882 ja teki tiivistä yhteistyötä Oskar Merikannon (1882–1924) kanssa. Ojanperä oli merkittävässä roolissa, kun Suomeen vasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa luotiin omaa musiikkikulttuuria. Ojanperä oli etenkin suomenkielisen taidelaulun suuri puolestapuhuja ja samalla Helsingin musiikkiopiston (nykyinen Sibelius-Akatemia) ensimmäinen suomenkielinen laulunopettaja.
Ojanperän poikkeuksellinen elämä
Abraham Ojanperän elämäntarina on poikkeuksellinen monestakin syystä. Abraham ”Aappi”/”Aappo” Ojanperä syntyi vuonna 1856 Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa maalaistaloon. Abrahamin vanhemmat menehtyivät lavantautiin pojan ollessa vasta toisella ikävuodellaan. Nuoren pojan musiikillinen lahjakkuus huomattiin pienessä pitäjässä nopeasti ja kyläläisten keräämällä rahoituksella nuori Aappi lähetettiin Jyväskylän seminaariin opiskelemaan laulua. Myöhemmin Ojanperä jatkoi laulun opiskelua muun muassa Helsingissä ja Dresdenin kuninkaallisessa konservatoriossa. Abrahamista tulikin ensimmäinen ulkomaisissa konservatorioissa koulutuksen saanut talonpoikaisjuurinen mieslaulaja aikana, jolloin jopa kansakouluun pääsy oli suurta onnenkauppaa.
Värikäs tarinoija, seuramies ja herkkusuu
Ojanperä oli komea mies, jolla oli komea ääni. Hän oli tarinoiden mukaan erinomainen seuramies – iloinen, vilkas ja välitön – mutta suuttuessaan saattoi olla kiivaskin. Kovasti hän oli naisten mieleen, mutta erinäisistä syistä hän eli ja kuoli poikamiehenä. Hän rakasti kauneutta kaikkialla; luonnossa, pukeutumisessa ja pöydän antimia. Suomen kulttuurielämässä Ojanperä oli vaikuttava näky: hän pukeutui näyttävästi ja esiintyminen oli lähes koomisuuteen asti teatraalista. Lukuisten, osaksi kulttuuriväestä koostuvien vieraiden mukaan laulaja oli paitsi värikäs tarinoija myös taitava kokki ja herkkusuu. Ojanperä pitikin ystävilleen pitoja, jossa nautittiin hyvää ruokaa ja juomaa. Ojanperän läheisiä ystäviä olivat muun muassa Eino Leino sekä Oskar Merikanto.
Ojanperä kuoli Limingan kotitilallaan Aappolassa vuonna 1916 ystäviensä ympäröimänä. Aappola on toiminut Ojanperän museona vuodesta 1917 ja esittelee laulajan kodin lähes sellaisenaan kun se oli sata vuotta sitten. Aappola sijaitsee Limingan vanhalla museoalueella, jonka läheisyydessä Abrahamin pidot -ooppera ensimmäisen kerran esitettiin elokuussa 2017.
Lähteet
Maija-Liisa Näsänen, Suomalaisuuden idea nosti orpopojan laulajaksi. Kaleva, Yläkerta 28.2.2016.
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Ojanperä Abraham
http://www.kirjastovirma.fi/liminka/ojanpera
https://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham Ojanperä
Katri Tuori (o.s. Foudila)
Katri Tuori syntyi syksyllä 1958 Foudilan talon tyttärenä. Tuori ystävystyi jo lapsena Abraham Ojanperän kanssa ja kaksikon ystävyys kesti läpi heidän elämänsä. Parivaljakon ystävyys eteni jopa niin pitkälle, että Ojanperä kosi nuorena miehenä Katria, mutta Foudilan isäntä ei luvannut tytärtään miehelle, jolla ei ollut kunnollista ammattia. Nuorten välit säilyivät kuitenkin läheisinä ystävinä ja Ojanperän kiertäessä maailmaa he pysyivät kirjeenvaihdossa keskenään. Kun Liminkaan perustettiin syksyllä 1882 tyttöoppilaille tarkoitettu kansakoulu, tuli 30-vuotiaasta Tuorista sen ensimmäinen opettaja. Tuori oli opettajattarentoimessaan yli kolmekymmentä vuotta, aina vuoteen 1916 saakka.
Aktiivinen järjestöissä ja Limingan kunnan kehittämisessä
Katri Tuori toimi läpi elämänsä aktiivisesti järjestöissä ja kunnan kehittämisessä. Tuori oli perustassa muun muassa Limingan nuorisoseuraa, naisyhdistystä, sekä toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Limingan paikallisen osaston sekä Lotta Svärd -yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja istui osastojen johtokunnassa useita vuosia. Naisyhdistyksen rooli oli merkittävä, sillä yhdistys ajoi muun muassa naisten äänioikeutta. Kun naiset saivat kunnallisen äänioikeuden, Limingan Naisyhdistys asetti kunnallisvaaleihin omat ehdokkaansa ja saikin kunnanvaltuustoon kaksi naista. Naisyhdistys ajoi myös Suomen itsenäisyyttä tukemalla voimakkaasti suojeluskunnan työtä. Tunnustuksena työstään isänmaan ja kotipaikkakunnan hyväksi hänet kutsuttiin vuonna 1929 Lotta Svärd -yhdistyksen Limingan paikallisosaston kunniajäseneksi. Tuori oli mukana myös Limingan kirjaston kehittämisessä ja toimi kirjastonhoitajana kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1888. Kun kirjaston toiminta oli 1920-luvulla pysähdyksissä, Tuori tarjoutui vuonna 1925 ottamaan kirjaston jälleen hoitoonsa, jos se sijoitettaisiin hänen taloonsa Kotirantaan. Näin tapahtuikin, ja Katri-tätinä Limingassa tunnettu Tuori huolehti kirjastosta syksyyn 1935, 77-vuotiaaksi saakka.
Lähteet
http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Tuori_Katri
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/syys06/4462629.xml
Aurora Hanneborg
Aurora Hanneborg syntyi vuonna 1859 norjalaiseen Hanneborgin kartano- ja tehtailijasukuhaaraan. Suku aloitti Hanneborg-sukunimen käytön 1800-luvulla. Abraham Ojanperä tutustui Aurora Hanneborgiin Auroran veljen Odilon Hanneborgin kautta. Abraham ja Odilon opiskelivat samaan aikaan Dresdenissä Saksassa.
Aurora ja Abraham
Aurora kävi kirjeenvaihtoa Abrahamin kanssa vuodesta 1888 vuoteen 1915. Melkein kolmen vuosikymmenen ajanjakson aikana he kävivät kirjeitse läpi monenlaisia elämään liittyviä asioita. He tekivät myös yhteisiä matkoja ja vierailivat useita kertoja toistensa kotimaissa, Norjassa ja Suomessa.
Avioliitto oli esillä Auroran ja Abrahamin välillä alusta lähtien. Lopulta Aurora luopui avioliittoaikeistaan koska ei halunnut ”vangita” vapaata taiteilijaa. Abrahamin kuoleman jälkeen Aurora lunasti Abrahamin kotitalon Aappolan ja yhdessä Katri Tuorin kanssa he suunnittelivat talosta Ojanperän muistokodin. Muistokoti avattiin yleisölle vuonna 1917.
Lähteet
Maija-Liisa Näsänen (2008). Abraham Ojanperä – laulajan elämä.
Abraham Ojanperän elämästä kertova Abrahamin pidot -ooppera oli osa virallista Suomi100-ohjelmistoa.
Limingan kunta
Liminka on nuorekas ja kehittyvä 10 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee vajaan 30 kilometrin päässä Oulusta. Liminka on Suomen nopeimmin kasvava ja vetovoimainen kunta, jonka valttikortteina ovat erinomainen sijainti valtateiden varressa ja Oulun lentokentän läheisyydessä sekä nuori väestörakenne (ikärakenteeltaan Suomen nuorin kunta). Nuorekkuudestaan huolimatta Limingalla on pitkä historia vanhana kulttuuripitäjänä, josta on aikojen saatossa ponnistanut useita taitureita esimerkiksi musiikin ja maalaustaiteen kentille.
