Elokuun viimeisenä torstaina vuosittain vietettävä Itämeripäivä on John Nurmisen säätiön käynnistämä juhlapäivä kotimeremme kunniaksi. Päivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia sen hyväksi. Liminka sijaitsee Itämeren pohjukassa, Perämeren rannalla. Perämeri on ainakin toistaiseksi hyvässä kunnossa verrattuna muuhun Itämereen. Silti myös Perämeren tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta, ja pääasiassa muutos johtuu ihmisen toiminnasta.
Perämeren hyvinvointi on tärkeää jo itsessään, mutta vesistöjen kunto vaikuttaa merkittävästi myös Limingan kiistatta arvokkaimman matkailuvaltin, Liminganlahden, tilaan. Suomen tärkeimmän lintukosteikon tulevaisuus on sidottu niin hyvässä kuin pahassa muuhun Perämereen sekä laajemmin Itämereen. Pelasta Perämeri on kampanja, jota vietetään Itämeripäivän yhteydessä. Tänä vuonna juhlapäivä osuu elokuun viimeiselle päivälle.
Kampanjan avulla kuka tahansa voi osallistua Perämeren suojeluun. Teot Perämeren hyväksi voivat olla pieniä tai suuria. Tässä jutussa annamme vinkkejä, joilla matkailija voi osallistua Perämeren pelastamiseen.
1. Jaa Pelasta Perämeri -kampanjan viestejä kanavissasi.
Levitä tietoa kampanjasta. Sosiaalisessa mediassa voit hyödyntää aihetunnisteita #PelastaPerämeri ja #RäddaBottenviken. Kannusta tuttavia mukaan kampanjan toteutukseen.
2. Älä jätä roskia luontoon tai veteen.
Vie omat roskasi niille tarkoitettuihin roska-astioihin. Voit myös harrastaa ploggingia, eli kerätä lenkillä vastaan tulevat roskat talteen. Juoksulenkin lisäksi roskien keruun voi yhdistää myös kävelyyn, pyöräilyyn, melontaan tai suppailuun sekä muihin liikuntamuotoihin. Perämeren kannalta erityisen tärkeää olisi kerätä roskia pois merenrannoilta ja rantavesistä.
3. Älä tumppaa luontoon – pidä taskussasi minituhkista.
Tupakantumpit eivät maadu, vaan ne muuttuvat luontoon jouduttuaan mikromuoviksi. Yksi tupakantumppi voi saastuttaa jopa 500–1 000 litraa vettä. Maailman yleisin roska sairastuttaa ja jopa tappaa eläimiä, jotka erehtyvät maistelemaan maahan viskattuja tumppeja. Jos tupakoit, pidä mukanasi minituhkista, tai vie tumpit niille varattuihin astioihin.
4. Älä kaada pesuvesiä vesistöihin.
Tiskaamisesta tai peseytymisestä syntyviä jätevesiä ei saa kaataa suoraan vesistöön, eikä niitä ole muutenkaan hyvä kaataa luontoon. Jos peseytyminen luonnonvesissä on välttämätöntä, tulee ainoastaan kastautuminen hoitaa vedessä. Varsinainen pesu tulisi suorittaa vähintään 5 metrin etäisyydellä vesistöstä, ja peseytymisessä tulisi käyttää biohajoavia pesuaineita - niitäkin säästeliäästi.
5. Älä pissaa vesistöön.
Joskus hätä voi yllättää luonnossa liikkujan paikassa, jossa lähin huussi on kilometrien päässä. Tarpeita ei saa hoitaa vesistöissä tai niiden läheisyydessä, vaan pissapaikka täytyy hakea riittävän kaukaa poluista, leirialueista, puroista tai ojista. Vessapaperi on ikävä yllätys muille luonnossa liikkuville, joten hautaa se joko 20-30 sentin syvyiseen kuoppaan tai polta käytön jälkeen. Polttopuuhiin ei saa ryhtyä metsä- tai ruohikkopalovaaran aikana ja tulta tulee muutenkin käsitellä viisaasti. Kosteuspyyhkeet eivät maadu, joten ne täytyy kuljettaa roskakoriin.
6. Suosi ravintolassa kestävästi pyydettyjä parvikaloja tai kasvisruokaa.
Särjen, lahnan, silakan, muikun ja ahvenen hyötykäyttö on kustannustehokas keino taistella vesien rehevöitymistä vastaan. Kotimainen kala tarjoaa myös terveellisen ja ympäristöystävällisen proteiininlähteen. Harkitse myös kasvisruokapäivää.
7. Pulahda lähiveteen elokuun lopussa.
Pulahduksen ideana on nauttia vesistöjen tuomista virkistysmahdollisuuksista ja toisaalta samalla kiinnittää huomiota meren ekologiseen tilaan. Hyväkuntoisessa vesistössä uiminen on virkistävää ja nautinnollista, ja tämän virkistyskeino on tärkeää säilyttää myös tulevaisuudessa.
8. Suosi joukkoliikennettä ja kimppakyytejä.
Liikenne on merkittävä mikromuovin ja kumin lähden, joten suosi matkustaessa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikennettä ja kimppakyytejä. Kävely ja pyöräily matkakohteessa kohottavat sekä kuntoa että vähentävät matkan hiilijalanjälkeä.
9. Vaadi päättäjiltä kestäviä toimia.
Ota yhteyttä oman alueesi kansanedustajiin ja kotikuntasi päättäjiin ja vaadi toimia Itämeren suojelemiseksi. Äänestä päättäjiä, jotka ovat todella valmiita toimimaan Itämeren puolesta.
Voit pelastaa palan Perämerta lahjoittamalla haluamasi summan Perämeren suojelun hyväksi täällä. Halutessasi voit myös antaa pidempiaikaisen lupauksen Itämeren hyväksi, joka voi olla esimerkiksi lupaus plogata kerran viikossa, ottaa selvää lähivesistösi tilasta tai syödä kerran viikossa kasvisruokaa ja kotimaista villikalaa. Voit myös ilmoittaa omia tekoja Itämeripäivän sivustolle. Teko voi olla esimerkiksi kaveriporukan yhteinen roskienkeruulenkki tai työpaikan Itämerimenun mukainen piknik vesistön äärellä.
Olemme mukana Pelasta Perämeri -kampanjassa ja siten osa Perämeren pelastuspartiota. Perämeri on ainutlaatuinen meremme, jonka kanssa elämme ja toimimme. Se on myös osa Itämerta. Perämeri on muuhun Itämereen verrattuna hyvässä kunnossa, mutta sen tilanne on vuosi vuodelta huonontunut. Siksi se pitää pelastaa nyt, eikä vasta sitten, kun tilanne on vakava. Pelasta Perämeri on kampanja, jonka avulla kaikki voivat ottaa pienin teoin osaa Perämeren suojeluun.
